Three scientific societies, the Finnish Society for Environmental Sciences, the Finnish NMR Society, and the Finnish Synthetic Chemistry Society together with the University of Jyväskylä, are organizing a conference concentrating on sustainability. Natural Sciences for Sustainability 2023 conference will be held from 14th to 16th of June 2023 at the Agora building on the Mattilanniemi campus of the University of Jyväskylä, Central Finland. The three-day-program of the conference will contain four keynote lectures together with parallel sessions divided in environmental sciences, NMR spectroscopy, and medicinal/organic/pharmaceutical/synthetic chemistry.
The conference is aimed at academic researchers, students, industrial scientists, as well as government and local government employees, not forgetting the public who may participate in the free public lecture on circular economy by Professor Ari Väisänen (in Finnish). It is also a continuum for both the Finnish NMR symposium series and the Chemical Sciences in Biological Challenges conference.
For more information and to register to attend the conference, please click the link below.
This Conference will bring together researchers, decision makers and stakeholders from the environmental, health and other sectors. Appropriately, it will take place in Lahti, the European Green Capital for 2021. It follows on from The Helsinki Planetary Health Conference in 2019 and will continue in the spirit of the Helsinki Declaration in emphasizing the urgency for action.
The Conference will focus on how human health and the health of the planet are closely connected and what can be done to protect and enhance both. There can be no doubt that decisions and actions are needed: Climate change, biodiversity loss and most recently the Covid-19 pandemic are profoundly changing the planet and the way people live on it.
Pragmatic solutions to prevent, or more often mitigate, the effects on planetary health are essential. Sustainable food production, water management, urban planning, understanding the health benefits of nature and informed citizens are all fundamental in moving pertinent agendas forward.
FSES is sponsoring the poster sessions for this event. There is no additional fee to present a poster, and all who are interested in presenting their research are encouraged to register for the Conference and submit their abstract for consideration.
Seuran vuosikokous järjestettiin 25.3.2020 etäyhteyden
välityksellä, jolloin seuralle valittiin myös uusi hallitus. Edellisestä
hallituksesta mukana jatkoivat Juho Rajala Kaakkois-Suomen
ammattikorkeakoulusta ja Jaana Wallin Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta. Uusina
jäseninä hallitukseen valittiin yksi seuran perustajista Heikki Kujansuu, Timo
Ilo Itä-Suomen yliopistosta, John Allen Helsingin yliopistosta ja Kaisa Figueiredo
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Puheenjohtajana vuonna 2020 toimii Juho
Rajala, varapuheenjohtajana Heikki Kujansuu, sihteerinä Timo Ilo,
rahastonhoitajana Jaana Wallin sekä sosiaalisen median vastaavina John Allen ja
Kaisa Figueiredo.
Hallituksen kokoonpano vuonna 2020 on vajaa verrattuna
aikaisempiin vuosiin. Jos olet kiinnostunut hallitusvastuusta ja haluaisit
edistää seuran toimintaa, otathan yhteyttä uuteen puheenjohtajaan!
Vuonna 2019 joulukuun 10.–11. päivä järjestettiin
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tiloissa Mikkelissä vuorovuosittainen
Ympäristötieteen päivät. Pääteemana oli tällä kertaa ”Kiertotalous ja kestävä
kasvu”. Osallistujia saimme vaikuttavat 91 henkilöä, postereita esiteltiin 11
kappaletta ja suullisia esityksiä pidettiin 12 kappaletta. Keynote-luennon
saapui pitämään Marianne Thomsen Aarhusin yliopistosta Tanskasta. Perinteiden
mukaisesti konferenssissa palkittiin paras posteri, paras suullinen esitys sekä
paras ympäristötieteellinen väitöskirja vuosilta 2018–2019. Sekä parhaan
esityksen, että parhaan posterin palkinnot voitti Theresa Sandmann aiheellaan
”Effect of coloured mulch films on the landing behaviour of winged aphids”. Parhaaksi väitöskirjaksi valittiin
Vilma Sandströmin ”Telecouplings in a globalizing world: linking food
consumption to outsourced resource use and displaced environmental impacts”. Abstraktikirja
konferenssissa pidetyistä esityksistä ja esitellyistä postereista löytyy seuran
www-sivuilta.
Ympäristötieteellinen seura haluaa
vielä kiittää kaikkia osallistujia ja etenkin seminaarin mahdollistaneita
rahoittajia: Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun
Metsätalous ja Ympäristöteknologia –osasto, Green Office – hanke sekä Metsä,
ympäristö ja energia –vahvuusala, Tieteellisten seurojen valtuuskunta.
Koska ympäristötieteellisen seuran toiminta on keskittynyt
vuorovuosittaisiin Ympäristötieteen päiviin, vuosi 2020 tulee olemaan edellistä
rauhallisempi. Hallituksessa on alettu suunnittelemaan seuraavaa konferenssia
ja alustavasti seuraavat Ympäristötieteen päivät järjestetään Lahdessa
joulukuussa 2021. Hallitus aikoo päivittää tänä vuonna viestintästrategiaansa
ja lisätä näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Lisäksi pyrimme edistämään tohtorikoulutettavien
verkostoitumista ja osallistumista seuran toimintaan ja edistämään yhteistyötä
ja vuorovaikutusta heidän ja muiden ympäristöalalla työskentelevien kanssa.
Haluamme osaltamme kiittää jäseniä seuran toiminnan
ylläpitämisestä. Vuosi 2020 toi tullessaan suuria haasteita kaikille
maailmanlaajuisen pandemian merkeissä. Toivomme, että ihmiset ovat pärjänneet
karanteenien ja käsienpesun keskellä tänä keväänä ja pysyneet terveinä.
Ystävällisin terveisin,
Ympäristötieteellisen seuran hallitus
Jäsenmaksut 2020
Ympäristötieteellisen
seuran jäsenmaksu vuodelle 2020 pysyy ennallaan. Jäsenmaksun suuruus
opiskelijoille ja jatko-opiskelijoille on 10 € ja muille jäsenille 25 €.
Jäsenmaksujen keräys on nyt alkanut ja voit maksaa sen eräpäivään 31.8.2020
mennessä. Edellisvuosista poiketen, emme enää käytä henkilökohtaisia
viitenumeroita. Maksun viestiosioon tulee siis kirjata maksaneen henkilön etu
ja sukunimi, etenkin jos maksaja on eri kuin jäsen.
Maksutiedot
toimitetaan jäsenten sähköpostiin sähköpostiin. Jos sähköpostisi on vaihtunut
ja maksuohje ei tavoittanut sinua, täytäthän ystävällisesti uuden
jäsenhakemuksen verkkosivuillamme:
Lisätietoja
kohtaan voit mainita, että olet aikaisemminkin ollut jäsen, niin osaamme
päivittää yhteystiedot paremmin.
Jäsenmaksuilla katetaan seuran juoksevat kulut ja mahdollistetaan toiminnan jatkuminen. Jäsenet ovat oikeutettuja osallistumaan Ympäristötieteen päiville alennettuun jäsenhintaan.
Ympäristötieteellinen
seura sosiaalisessa mediassa
Seura ylläpitää Facebook- ja Twitter -tilejä, joiden kautta tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja osallistutaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Voit seurata toimintaamme Facebookissa osoitteessa:
Juho Rajala, puheenjohtaja FT, lehtori Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli Metsätalouden ja ympäristöteknologian yksikkö s-posti: juho.rajala(at)xamk.fi
Heikki Kujansuu, varapuheenjohtaja FT, eläkeläinen heikkik(at)pp.nic.fi
Timo Ilo, sihteeri FM, tohtorikoulutettava Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos s-posti: timo.ilo(at)uef.fi
Ympäristötieteellinen seura pyrkii toimimaan monitieteellisen keskustelun foorumina ja helpottamaan ympäristötutkimuksen ja – toiminnan yhteistyötä yli tieteen välisten rajojen.
Suuri
osa hallituksen kokoonpanosta on erovuorossa vuonna 2020 ja alkuvuoden
tavoitteena on uudistaa hallituksen kokoonpano ja saada siten lisää aktiivisia
toimijoita seuran hallitukseen. Vanhat hallituksen jäsenet ovat luvanneet
jatkaa aktiivisina jäseninä seurassa.
Seuran
toiminnasta tiedotetaan sähköpostilistan ja Twitter-tilin kautta. Viestintään
on tarkoitus panostaa vuonna 2020 ja ympäristötieteellisen seuran
vaikuttavuuteen panostetaan sosiaalisen median kautta. Lisäksi yhdistyksen
internet-sivustoa www.fses.fi päivitetään jatkuvasti
vuoden 2020 kuluessa.
Vuonna
2020 ei järjestetä isompia tapahtumia, vaan seuraava konferenssi on suunnitteilla
vuodelle 2021. Jäsenhankintaa pyritään kuitenkin vahvistamaan, jotta jäsenmäärä
saataisiin vakiinnutettua n. 50 jäsenen pintaan. Etenkin jatko-opiskelijoita
pyritään osallistamaan entistä enemmän seuran toimintaan.
Yhdistyksen
vuosikokouksen paikka ja ajankohta päätetään hallituksen kesken sähköpostitse
maaliskuulle 2020. Vuosikokouksessa vahvistetaan yhdistyksen budjetti sekä jäsenmaksujen
suuruus vuodelle 2020.
Ympäristötieteellinen seura pyrkii toimimaan monitieteellisen keskustelun foorumina ja helpottamaan ympäristötutkimuksen ja – toiminnan yhteistyötä yli tieteen välisten rajojen.
Seuran toiminnasta tiedotetaan sähköpostilistan ja Twitter-tilin kautta. Yhdistyksen internet-sivusto on ollut hyökkäysten kohteena useasti ja vuoden 2018 lopulla poistui kokonaan käytöstä. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus siirtää sivusto Tieteellisten seurain valtuuskunnan alle. Nettisivut toimivat tärkeänä tiedotuskanavana Ympäristötieteen päiviä ajatellen.
Vuonna 2019 yhdistyksen suurin ponnistus on Ympäristötieteen päivät, jotka järjestetään 10.-11.2019 Mikkelissä. Teemana on Kiertotalous ja kestävä kasvu. Lisäksi samassa yhteydessä järjestetään Mikkelin kansalaisopiston kanssa yhteistyössä ympäristöahdistukseen keskittyvä kaikille avoin yleisötilaisuus. Molemmat tapahtumat vaativat rahoitusta, joten apurahojen hakeminen ja lopulta tapahtumien järjestäminen ovat vuoden 2019 tärkeimmät toimet.
Vuonna 2018 yhdistyksen jäsenmäärä romahti (36) ja sen kasvattaminen takaisin n. 100 jäsenen tietämille on tärkeää toiminnan jatkumisen varmistumiseksi. Osaltaan Ympäristötieteen päivät houkuttelevat jäseniä lisää mutta uusien jäsenien rekrytoimiseen täytyy panostaa jatkossakin. Tähän on mietitty avuksi jatko-opiskelijoille suunnattua työpajaa, joka on tarkoitus järjestää Ympäristötieteen päivien yhteydessä. Lisäksi tavoitteena on syventää yhteistyötä muiden tieteellisten seurojen kautta.
Yhdistyksen vuosikokouksen paikka ja ajankohta päätetään hallituksen kesken sähköpostitse maaliskuulle 2019. Vuosikokouksessa vahvistetaan yhdistyksen budjetti sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2019.
Seuran vuosikokous järjestettiin 24.4.2018 Helsingissä
Tieteiden talolla. Hallituksen jäsenistä kukaan ei ollut erovuorossa, joten
hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla kuin edellisvuonna. Puheenjohtajana
vuonna 2019 toimii Mari Joensuu, varapuheenjohtajana Paula Kajankari,
sihteerinä ja rahastonhoitajana Juho Rajala sekä hallituksen jäseninä Jarkko
Akkanen, Kristiina Väänänen, Jenny Makkonen ja Jaana Wallin.
Vuotta 2018 häiritsivät tekniset ongelmat. Seuran
verkkosivustot joutuivat jatkuvasti hyökkäysten kohteeksi ja lopulta menetimme
vanhat sivut kokonaan. Samalla hävisi myös seuran postituslista ja suuri osa
tärkeistä yhteystiedoista. Uudet verkkosivut ovat kuitenkin työn alla ja ne
löytyvät tutusta osoitteesta www.fses.fi. Sivustoille lisätään materiaalia
hiljalleen ja tavoitteena on saada toimiva kokonaisuus kasaan syksyyn 2019
mennessä. Postituslistan katoamisesta johtuen on seuran tiedotteiden
jakelulista kovin suppea ja rajoittuu käytännössä jäsenmaksun suorittaneisiin
henkilöihin. Jos siis tiedät seuran toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä, niin
ohjaathan heitä ottamaan yhteyttä hallituksen jäseniin!
Vuosi 2019 on toiminnaltaan viime vuotta vilkkaampi, sillä
joka toinen vuosi järjestettävät Ympäristötieteen päivät pidetään Mikkelissä
10.-11.12.2019. Teemana on “Kiertotalous ja kestävä kasvu”. Ympäristötieteen
päiviä edeltää “Toivoa ja tekoja ympäristöahdistuksen taltuttamiseen”
-yleisötilaisuus, joka järjestetään maanantaina 9.12.2019 yhteistyössä Mikkelin
kansalaisopiston kanssa. Tilaisuudessa esiintyy mm. palkittu tutkija Panu
Pihkala, joka on kirjoittanut kirjan “Päin
helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo”. Laittakaahan päivämäärät
kalenteriin jo nyt!
Haluamme osaltamme kiittää jäseniä seuran toiminnan ylläpitämisestä
ja toimintaan osallistumisesta. Toivottavasti näemme joulukuussa Mikkelissä!
Ystävällisin terveisin, Ympäristötieteellisen seuran hallitus
Ympäristötieteellinen
seura sosiaalisessa mediassa
Seura ylläpitää Facebook- ja Twitter -tilejä, joiden kautta tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja osallistutaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Voit liittyä Facebook-ryhmään osoitteessa: https://www.facebook.com/groups/102658253125418/
Mari Joensuu, puheenjohtaja FM, tohtorikoulutettava, ympäristösuunnittelija Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala puh. 045 671 4572, s-posti: mari.joensuu(at)helsinki.fi
Paula Kajankari, varapuheenjohtaja FM, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta puh. 041 433 5702, s-posti: paula.kajankari(at)helsinki.fi
Juho Rajala, sihteeri ja rahastonhoitaja FT, lehtori Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli Metsätalouden ja ympäristöteknologian yksikkö puh. 040 5783816, s-posti: juho.rajala(at)xamk.fi
Jarkko Akkanen FT, Dos., yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos puh. 050 442 0776, s-posti: jarkko.akkanen(at)uef.fi
Kristiina Väänänen FT, Kansainvälisten opintoasioiden koordinaattori Itä-Suomen yliopisto, Opintopalvelut Puh. 050 409 0735, s-posti: kristiina.vaananen(at)uef.fi
Kunnioittavat
kiitokseni Ympäristötieteellisen seuran hallitukselle ja nykyisille vetreille
vetäjille minulle myönnetystä seuran kunniajäsenyydestä. Olin seuran
perustajajäsenten ryhmässä sekä sen ensimmäisenä puheenjohtajana – aikana,
jolloin ympäristöasiat olivat monen tunnetun kemiallisen katastrofin vuoksi
tulleet ilmi Intian Bhopalissa, Ranskan Toulousessa, Kiinan Chongquinissa,
Italian Sevesossa sekä piittaamattomuuksissa Venäjällä ja Tshernobylin
ydinonnettomuudessa ja sen jälkihoidossa. Uudistuksia saatiin aikaan
kansainvälisten sopimusten, lainsäädännön, työturvallisuusmääräysten ja
tieteellisteknologisen kehityksen alalla tuhansien ihmisten kuoleman ja
kärsimysten jälkeen, mutta kemiallisten aineiden yhteisvaikutukset ja
pitkäaikaishaitat olivat, kuten edelleenkin, puutteellisia. Ympäristön
vaurioitumisen ehkäisy ja kokonaiskäsitys torjuntatoimista jäivät vaillinaisiksi,
taloudelliset panostukset liian vähäisiksi, turvasuunnitelmat epämääräisiksi,
viranomaismääräykset tehottomiksi ja kansalaisten asenteet välinpitämättömiksi. Toki kolme vuosikymmentä
on tilannetta parantanutkin – olennaista on, että tietoa edelleen tarvitaan
lisää, ymmärrystä asioiden yhteyksistä kaivataan ja maailmanlaajuista
inhimillisyyttä tilannekokonaisuuksien selvittämiseen yhteiskuntien ja pitkän
aikajänteen tasolla. Ympäristötieteellisellä seuralla on tehtävää
erityisesti ympäristökasvatuksen ja
kansainvälisen yhteistyön alueella. Ympäristö kuuluu kaikille eikä sitä voi
jyrätä omaan erillislokeroonsa tai yhdelle hallinnonalalle kokonaisuutta
ajattelematta.
Sama
tilanne pätee edelleen kuten perustamisajatuksissakin; ympäristö on
kokonaisuus, jonka tutkiminen vaatii
yhteistyötä eri ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja rahoittajien välillä
ongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi kokonaisuutena. Taloudellisesti
hyväksyttäviin ja eettisesti kestäviin lopputuloksiin luonnon, eliökunnan ja ihmisen kannalta
voidaan päästä vain asiantuntijoiden yhteistyöllä ja kokonaisuuden
ymmärtämällä.
30
vuotta sitten ihmiskunnan väkiluku oli noin 4 miljardia – nyt olemme lähes
kaksinkertaistaneet tämän määrän.
Ihmislajin kannalta eletään osin paremmissa olosuhteissa, vaikka runsaasti
masentavia esimerkkejä on aivan lähialueiltamme. Tuntuu siltä, että tiedon
lisääntymisestä huolimatta emme osaa ottaa opiksemme. Tavoitteena täytyy olla
myös vastuun korostaminen ja piittaamattomuuden seurauksien tietoisuus.
100-vuotiaasta Suomesta käsin on ”helppoa” edistää tietoa ja vastuuta –
hallinnollinen yksituumaisuus ja rahoituksen pitkäjänteisyys ovat edelleen
vaikeampia voitettavia. Suuretkin globaalimuutokset voivat olla odotettua
nopeampia – ilmaston lämpeneminen edistyy ripeästi ja vaikutukset kohdistuvat
kaikkialle. Vaikka vanhassa sananlaskussa varotettiin kuuseen kurkottamisesta –
taitaisi katajaan kapsahtaminen olla parempi vaihtoehto kuin löytää joulukuusi
Saanatunturin laelta. Työ jatkukoon siis ripeästi!
