Toimintasuunnitelma vuodelle 2019: Ympäristötieteellinen seura

Ympäristötieteellinen seura pyrkii toimimaan monitieteellisen keskustelun foorumina ja helpottamaan ympäristötutkimuksen ja – toiminnan yhteistyötä yli tieteen välisten rajojen.

Seuran toiminnasta tiedotetaan sähköpostilistan ja Twitter-tilin kautta. Yhdistyksen internet-sivusto on ollut hyökkäysten kohteena useasti ja vuoden 2018 lopulla poistui kokonaan käytöstä. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus siirtää sivusto Tieteellisten seurain valtuuskunnan alle. Nettisivut toimivat tärkeänä tiedotuskanavana Ympäristötieteen päiviä ajatellen.

Vuonna 2019 yhdistyksen suurin ponnistus on Ympäristötieteen päivät, jotka järjestetään 10.-11.2019 Mikkelissä. Teemana on Kiertotalous ja kestävä kasvu. Lisäksi samassa yhteydessä järjestetään Mikkelin kansalaisopiston kanssa yhteistyössä ympäristöahdistukseen keskittyvä kaikille avoin yleisötilaisuus. Molemmat tapahtumat vaativat rahoitusta, joten apurahojen hakeminen ja lopulta tapahtumien järjestäminen ovat vuoden 2019 tärkeimmät toimet.

Vuonna 2018 yhdistyksen jäsenmäärä romahti (36) ja sen kasvattaminen takaisin n. 100 jäsenen tietämille on tärkeää toiminnan jatkumisen varmistumiseksi. Osaltaan Ympäristötieteen päivät houkuttelevat jäseniä lisää mutta uusien jäsenien rekrytoimiseen täytyy panostaa jatkossakin. Tähän on mietitty avuksi jatko-opiskelijoille suunnattua työpajaa, joka on tarkoitus järjestää Ympäristötieteen päivien yhteydessä. Lisäksi tavoitteena on syventää yhteistyötä muiden tieteellisten seurojen kautta.

Yhdistyksen vuosikokouksen paikka ja ajankohta päätetään hallituksen kesken sähköpostitse maaliskuulle 2019. Vuosikokouksessa vahvistetaan yhdistyksen budjetti sekä jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2019.

Jäsentiedote 2019

Hyvä Ympäristötieteellisen seuran jäsen,

Seuran vuosikokous järjestettiin 24.4.2018 Helsingissä Tieteiden talolla. Hallituksen jäsenistä kukaan ei ollut erovuorossa, joten hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla kuin edellisvuonna. Puheenjohtajana vuonna 2019 toimii Mari Joensuu, varapuheenjohtajana Paula Kajankari, sihteerinä ja rahastonhoitajana Juho Rajala sekä hallituksen jäseninä Jarkko Akkanen, Kristiina Väänänen, Jenny Makkonen ja Jaana Wallin.

Vuotta 2018 häiritsivät tekniset ongelmat. Seuran verkkosivustot joutuivat jatkuvasti hyökkäysten kohteeksi ja lopulta menetimme vanhat sivut kokonaan. Samalla hävisi myös seuran postituslista ja suuri osa tärkeistä yhteystiedoista. Uudet verkkosivut ovat kuitenkin työn alla ja ne löytyvät tutusta osoitteesta www.fses.fi. Sivustoille lisätään materiaalia hiljalleen ja tavoitteena on saada toimiva kokonaisuus kasaan syksyyn 2019 mennessä. Postituslistan katoamisesta johtuen on seuran tiedotteiden jakelulista kovin suppea ja rajoittuu käytännössä jäsenmaksun suorittaneisiin henkilöihin. Jos siis tiedät seuran toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä, niin ohjaathan heitä ottamaan yhteyttä hallituksen jäseniin!

Vuosi 2019 on toiminnaltaan viime vuotta vilkkaampi, sillä joka toinen vuosi järjestettävät Ympäristötieteen päivät pidetään Mikkelissä 10.-11.12.2019. Teemana on “Kiertotalous ja kestävä kasvu”. Ympäristötieteen päiviä edeltää “Toivoa ja tekoja ympäristöahdistuksen taltuttamiseen” -yleisötilaisuus, joka järjestetään maanantaina 9.12.2019 yhteistyössä Mikkelin kansalaisopiston kanssa. Tilaisuudessa esiintyy mm. palkittu tutkija Panu Pihkala, joka on kirjoittanut kirjan “Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo”. Laittakaahan päivämäärät kalenteriin jo nyt!

Haluamme osaltamme kiittää jäseniä seuran toiminnan ylläpitämisestä ja toimintaan osallistumisesta. Toivottavasti näemme joulukuussa Mikkelissä!

Ystävällisin terveisin, Ympäristötieteellisen seuran hallitus

Ympäristötieteellinen seura sosiaalisessa mediassa

Seura ylläpitää Facebook- ja Twitter -tilejä, joiden kautta tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja osallistutaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Voit liittyä Facebook-ryhmään osoitteessa:
https://www.facebook.com/groups/102658253125418/

ja seurata toimintaamme Twitterissä:
https://twitter.com/YTS_FSES_ry (@YTS_FSES_ry).

Seuran yhteystiedot

Hallituksen kokoonpano 2018-2020

Mari Joensuu, puheenjohtaja
FM, tohtorikoulutettava, ympäristösuunnittelija
Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala
puh. 045 671 4572, s-posti: mari.joensuu(at)helsinki.fi

Paula Kajankari, varapuheenjohtaja
FM, tohtorikoulutettava
Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
puh. 041 433 5702, s-posti: paula.kajankari(at)helsinki.fi

Juho Rajala, sihteeri ja rahastonhoitaja
FT, lehtori
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli
Metsätalouden ja ympäristöteknologian yksikkö
puh. 040 5783816, s-posti: juho.rajala(at)xamk.fi

Jarkko Akkanen
FT, Dos., yliopistotutkija
Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos
puh. 050 442 0776, s-posti: jarkko.akkanen(at)uef.fi

Kristiina Väänänen
FT, Kansainvälisten opintoasioiden koordinaattori
Itä-Suomen yliopisto, Opintopalvelut
Puh. 050 409 0735, s-posti: kristiina.vaananen(at)uef.fi

Jaana Wallin
FT, ylitarkastaja
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Kasvinsuojeluaineet
puh. 029 5052 054, sposti: jaana.wallin(at)tukes.fi

Jenny Makkonen
FT, tutkijatohtori
Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö ja biotieteiden laitos
Puh. 050 430 2042, s-posti: jenny.makkonen(at)uef.fi

Marja Simonsuuri-Sorsa: 30 vuotta sitten

Kunnioittavat kiitokseni Ympäristötieteellisen seuran hallitukselle ja nykyisille vetreille vetäjille minulle myönnetystä seuran kunniajäsenyydestä. Olin seuran perustajajäsenten ryhmässä sekä sen ensimmäisenä puheenjohtajana – aikana, jolloin ympäristöasiat olivat monen tunnetun kemiallisen katastrofin vuoksi tulleet ilmi Intian Bhopalissa, Ranskan Toulousessa, Kiinan Chongquinissa, Italian Sevesossa sekä piittaamattomuuksissa Venäjällä ja Tshernobylin ydinonnettomuudessa ja sen jälkihoidossa. Uudistuksia saatiin aikaan kansainvälisten sopimusten, lainsäädännön, työturvallisuusmääräysten ja tieteellisteknologisen kehityksen alalla tuhansien ihmisten kuoleman ja kärsimysten jälkeen, mutta kemiallisten aineiden yhteisvaikutukset ja pitkäaikaishaitat olivat, kuten edelleenkin, puutteellisia. Ympäristön vaurioitumisen ehkäisy ja kokonaiskäsitys torjuntatoimista jäivät vaillinaisiksi, taloudelliset panostukset liian vähäisiksi, turvasuunnitelmat epämääräisiksi, viranomaismääräykset tehottomiksi ja kansalaisten asenteet  välinpitämättömiksi. Toki kolme vuosikymmentä on tilannetta parantanutkin – olennaista on, että tietoa edelleen tarvitaan lisää, ymmärrystä asioiden yhteyksistä kaivataan ja maailmanlaajuista inhimillisyyttä tilannekokonaisuuksien selvittämiseen yhteiskuntien ja pitkän aikajänteen tasolla. Ympäristötieteellisellä seuralla on tehtävää erityisesti  ympäristökasvatuksen ja kansainvälisen yhteistyön alueella. Ympäristö kuuluu kaikille eikä sitä voi jyrätä omaan erillislokeroonsa tai yhdelle hallinnonalalle kokonaisuutta ajattelematta.

Sama tilanne pätee edelleen kuten perustamisajatuksissakin; ympäristö on kokonaisuus, jonka  tutkiminen vaatii yhteistyötä eri ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja rahoittajien välillä ongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi kokonaisuutena. Taloudellisesti hyväksyttäviin ja eettisesti kestäviin lopputuloksiin  luonnon, eliökunnan ja ihmisen kannalta voidaan päästä vain asiantuntijoiden yhteistyöllä ja kokonaisuuden ymmärtämällä.

30 vuotta sitten ihmiskunnan väkiluku oli noin 4 miljardia – nyt olemme lähes kaksinkertaistaneet  tämän määrän. Ihmislajin kannalta eletään osin paremmissa olosuhteissa, vaikka runsaasti masentavia esimerkkejä on aivan lähialueiltamme. Tuntuu siltä, että tiedon lisääntymisestä huolimatta emme osaa ottaa opiksemme. Tavoitteena täytyy olla myös vastuun korostaminen ja piittaamattomuuden seurauksien tietoisuus. 100-vuotiaasta Suomesta käsin on ”helppoa” edistää tietoa ja vastuuta – hallinnollinen yksituumaisuus ja rahoituksen pitkäjänteisyys ovat edelleen vaikeampia voitettavia. Suuretkin globaalimuutokset voivat olla odotettua nopeampia – ilmaston lämpeneminen edistyy ripeästi ja vaikutukset kohdistuvat kaikkialle. Vaikka vanhassa sananlaskussa varotettiin kuuseen kurkottamisesta – taitaisi katajaan kapsahtaminen olla parempi vaihtoehto kuin löytää joulukuusi Saanatunturin laelta. Työ jatkukoon siis ripeästi!

Onnittelut 30-vuotiaalle Ympäristötieteelliselle seuralle!

Marja Simonsuuri-Sorsa, prof. emerita